Sisältö
Esisanat
Sisällys
Tiivistelmä
Kirjan rakenne
Johdanto
Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen tausta
Lukuisat toimijatahot – erilaiset näkökulmat
Hyvä kuntoutuskäytäntö
1. Kuntoutukseen vaikuttavat tekijät ja olosuhteet
Kuntoutuksen kehittyminen ja tausta
Viitekehyksenä toimintakyky (ICF)
Kuntoutuksen oikeutus
Kuntoutuksen etiikasta ja säädöksistä
Eettiset periaatteet kuntoutuksessa
Periaatteet ja säädökset
Arvokeskustelu
Näyttöön perustuva työskentely
Normaali, mitä se oikeastaan on?
Kuntoutuksen kohdistaminen
Kasvatus, opetus ja kuntoutus
Yksilön ja yhteiskunnan suhde
Lapsi ja perhe
Lapsi subjektina
Lapsi objektina
Lasta pitää auttaa, mutta lasta ei saa muuttaa
Asiantuntijuus
Perheen asiantuntijuus
Ammatillinen asiantuntijuus
Suostumus (informed consent)
Yhteiskunnan monet toimijat
Neuvonta ja organisointi yhteiskunnan tehtävänä
2. Kuntoutuksen sisältö ja suhde muihin palveluihin
Kuntoutuksen spesifisyys ja yleistettävyys
Yksilön näkökulma: Elämänkaari ja elämän sisältö
Lapsuus ja elämänkaari
Itsenäistyminen ja siihen vaikuttavat tekijät
Kuntoutuksen suuntaaminen
Diagnoosi
Kuntoutusratkaisujen vaihtoehdoista
Segregaatio ja integraatio
Mielekäs kokonaisuus lapselle
Kuntoutuksen sisältö ja sijainti
Vaativat kuntoutusjaksot
Henkilökohtainen suunnitelma
3. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti
Projektin lähtökohdat ja konteksti
Projektin tavoitteet ja tehtävät
Projektin toteutus
Aineiston keruun menetelmät
Kehittämistyön tehtävät vaiheittain
Kehittämistyöskentelyn osallistujat ja etenemä
Projektin arviointi
Projektin tulosten esittäminen
Projektin tulokset
Arvot lasten kuntoutusajattelun perustana
Lasten kuntoutuksen kehittyminen nykyiseksi ja tulevaisuus
Lasten kuntoutuksen toimintaympäristö
Lasten kuntoutustyön kohde ja tavoitteet
Lasten kuntoutuksen yhteistyö
Lasten kuntoutuksen toimintamallit
Lasten kuntoutuksen ongelmat ja mahdollisuudet tulevaisuudessa
4. Lasten ja nuorten kuntoutuksen suuntalinjat projektin tulosten pohjalta
Linjausten yhteys ICF:n viitekehykseen
A-linjaus (arvot)
Tiedotuksesta neuvotteluun
Yhteinen sopimus
Neuvottelukulttuurin lähtökohtia
Keskustelusta jää mieleen erilaisia asioita
Perhe on oma toimintayksikkönsä
Perhekeskeisyys ja arjen sujuvuus
Voimavaralähtöinen perhekulttuurin tunnistaminen
Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi – ei kuntoutuja
Lapsilähtöisyys: mikä on tärkeää?
Toiminnalliset tavoitteet
Sosiaalinen osallistuminen
Elämänkaari: mihin lasta kuntoutetaan?
Elämänkaaren ja lapsen kehityskaaren suhde
Suunnitelmien yhdistäminen
Suunnitelmallinen tiedon hallinta
Kuntoutus arjessa
Lapsen arki sisältää leikkiä ja oppimista
Lapsuus tulee turvata
Arjen arvokkaat asiat
Kuntoutus lasta lähellä
Perustason palvelut lasta lähellä
Mitä käsitetään kuntoutuksen sisältävän?
Kuka saa ja mitä – onko voimavaroista puutetta?
Tiedolla ohjaus
Yhteistoiminnallisuus
Kuka tätä pyörittää nyt ja kohta?
O-linjaus (organisaatio): lasten kuntoutusjärjestelmä
Paikalliset voimavarat ja käytännöt
Palveluja järjestävä organisaatio
Palveluohjauksellinen työote ja kuntoutusohjaus
Lasten kuntoutuksen järjestäminen eri aikoina
Suunnitelmat kasvatuksesta, opetuksesta ja kuntoutuksesta
Perheelle annettava tuki, perheen oma panos
Palvelujen saatavuus
Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus
Tiedon saatavuus ja säilytys
Salassapitovelvoite
Tietojen siirron luonne – mitä tarvitaan?
5. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus käytännössä
Lyhennelmä linjauksista
Suositukset kuntoutuksen järjestämisestä
Alueellinen suunnitelma kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestämiseksi
Hoitotakuu kuntoutuksessa
Henkilökohtainen suunnitelma
Kuntoutuksen aloittaminen
Konsultointi tai lähettäminen
Seuranta ja siihen liittyvä yhteistyö
Kirjallisuus
0
0