Mikä VLK?

 

VLK toiminnan perustana on alueelliset asiatuntijatoimikunnat. VLK:ssa toimii tutkimus- ja kehittämisryhmä. VLK kokoaa ad hoc -työryhmiä. VLK:n jäseninä on lasten ja nuorten kuntoutuksen yhteisöjä. Hallitustyöskentelyä tukee neuvottelukunta. Kansainvälisesti VLK on verkostoinut EACD:n kanssa.

Tavoite ja suuntalinjat

Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus – Nationell habilitering för barn och ungdom ry  on vuonna 1953 perustettu yhdistys. Aiemmin sen nimi oli Vajaaliikkeisten Kunto – Bot för Rörelsehindrade ry. Yhdistys tunnetaan puhekielessä yleisimmin lyhenteen VLK kautta.

VLK:n tarkoituksena on edistää keskus- tai ääreishermostoon sekä lihaksistoon liittyvistä syistä vammautuneiden lasten ja nuorten kuntoutusta, siihen liittyvää  tutkimusta ja vaikeuksien ehkäisyä. Samalla yhdistys tukee vammaisen lapsen ja nuoren oikeutta hyvään elämään ja tulevaisuuteen.

Yhdistyksen toimintamuodot:

  • alueellinen toiminta: kehittämistoiminta, alueellinen vaikuttaminen, kuntoutuspalveluiden vahvistaminen
  • koulutusten edistämien ja järjestäminen
  • palvelutoiminnan edistäminen
  • tieteellisen tutkimuksen ja tutkimustiedon käytön edistäminen ja tukeminen
  • vaikuttaa ja tiedottaa tarkoituksensa toteutumiseksi

Yhdistyksen toiminta rakentuu alan kansainvälisessä ja kansallisessa yhteisöllisessä osaamisessa ja sen soveltamisessa asiantuntijapalveluina hyvän kuntoutuksen kehittämiseksi.

Pitkän historiansa aikana yhdistys on säilyttänyt alkuperäiset päämääränsä. Taulukossa on kuvattu VLK:n hallituksen kokoamia suuntalinjoja ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

[table id=1 responsive=scroll /]

Yhdistys perustettiin vuoden 1953 lopussa eräiden maamme johtavien lastensuojelujärjestöjen ja invalidihuollon alalla toimivien säätiöiden toimesta. Sen päämääräksi asetettiin

”edistää ensisijaisesti lasten keskushermostovaurioista johtuvien liikuntahäiriöiden hoitoa, huoltoa ja kuntouttamista, laatia sitä varten suunnitelma ja siinä mielessä toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja jakaa sitä tarkoittavat tehtävät jäsentensä ja muiden elimien kesken.”

Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa (2. painos 1955).

Tämä päämäärä on sama, joka kuvataan pääsihteeri Tuija Braxin väliraportissa (25.4.2018) yleishyödyllisten yhteisöjen roolista SOTE-järjestelmässä (s.46)

”Toiminta on sote-palveluja tai laajasti koko hyte-ja sote -polkujen tai palveluiden ja toimintojen yhteistyötä kehittävää toimintaa, jonka tulokset on määrä saattaa pysyväksi osiksi palvelujen tuotantotapoja tai kehitysvaiheen jälkeen muuttaa puhtaasti markkinoilla oleviksi palveluiksi siten, että kehityshanketta ei voida pitää kilpailuneutraliteettia rikkovaksi.”

VLK on julkaissut suunnitelman lapsen ja nuoren hyvästä kuntoutuksesta (Koivikko & Sipari 2006), jonka ohjaa hyvän kuntoutukäytännön soveltamiseen toimintaympäristössä. VLK on valmistellut muistion, jonka avulla edistetään näiden toteuttamista muuttuvassa SOTE-ympäristössä.

Tällä hetkellä lasten ja nuorten kuntoutus pyrkii korkeaan laatuun erikoistumalla (ns. vaativa kuntoutus) ja korostaa samalla yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa. Päämääränä on kuntoutuminen, jossa tarvitaan taitoja ja niiden soveltamista. Haasteena on korkean laadun tuominen lapsen ja perheen lähiympäristöön.

Lapsen kuntoutuminen ei liity pelkästään kuntoutussuoritteisiin, vaan se on monien tekijöiden summa. Elämän koko moninaisuus on tässä vaikuttamassa ja sen ohjailu ja organisointi on kovin laaja asia. Korkeaan laatuun pyrittäessä ns. vaativan kuntoutuksen olisi kyettävä rakentamaan mielekkäitä toimintakokonaisuuksia lapsille ja nuorille yhteiskunnan kokonaisuudesta parhaalla tavalla, siten että päähuomio ei kiinnity suoritteiden kertamääriin ja ominaisuuksiin.

Kuntoutukseen liittyy tietoa ja taitoa, joka on sille ominaista. Tämä ei merkitse sitä, että se pitäisi hahmottaa erillisenä. Yhteisöllisyys ja osallistumisen mahdollistaminen saavutetaan yhteistoiminnalla ja tehdään lapsen ja perheen lähiympäristössä. Esimerkiksi vaativan kuntoutuksen suunnittelu tapahtuu osin hyvinkin kaukana lapsen lähiympäristöstä. Seurauksena on ehkä korkea laatu, mutta myös suuria ongelmia saatavuuden ja saavutettavuuden kohdalla.

Kuntoutuksen tärkein osa, vaativa kuntoutus, ei siksi aina toteudu parhaalla tavalla ja viiveitä on. Näinhän asia ei saisi olla, toki vaativa kuntoutus on ensisijainen.  Aalto-yliopiston selvitys (2018) käyttää kielikuvaa ”asiakkaan matka  kuntoutuspalveluiden käyttäjäksi”, joka tahattomasti kuvaa saavutettavuuden ongelmia. Tätä matkaa tulee helpottaa – hyvätkin palvelut ovat tehottomia jos ne ovat liian kaukana ja erillään.

– Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinta – Kela 2017. Kommentteja hankintojen suunnittelua varten. 15.2.2018.