Ulla Särkilähden tuoreessa (2020) väitöskirjassa tutkitaan runsasta ja pitkäkestoista sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä erityisperheiden arjessa. Palveluiden käyttöä tarkastellaan perheiden arjen toimintojen ja ajankäytön näkökulmista. Näin tutkimus rakentaa ymmärrystä siitä, millaista toimintaa palveluiden pitkäkestoinen käyttö perheiltä edellyttää sekä millaisia toiminnan ja ajankäytön rytmillisiä muutoksia perheiden arjesta voidaan tunnistaa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että runsaasti ja pitkäkestoisesti palveluita käyttävien perheiden arjessa on palveluiden käyttöön liittyvää, mutta palveluntuottajille näkymätöntä tai palvelutuotannossa huomioimatonta toimintaa. Perheiden näkökulmasta toiminta voi näyttäytyä ristiriitaiselta: palveluiden tavoitteena on perheen arjen ja hyvinvoinnin tukeminen, mutta niiden käyttö vie arvokasta ja rajallista aikaa muulta arjen toiminnalta. Perheillä näyttää myös olevan vaikeuksia löytää rytmillinen sopusointu palvelujärjestelmältä tulevien ajallisten ja toiminnallisten edellytysten sekä erityislapsen vaatiman tuen ja hoivan kanssa, joka osaltaan vaikeuttaa arjen sujuvuuden ja sitä kautta hyvinvoinnin kokemusta.

Luetuimmat artikkelit
- Uudistettu teos: Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -kirja
- Lasten ja nuorten kuntoutuksen vaikuttavuus ja SOTE uudistus: Missä mennään?
- Kutsu kehittäjäkumppanuuteen - DigiMetku-hanke starttaa!
- STM julkaisi valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet
- Harrastaminen on jokaisen lapsen oikeus - Erityistä tukea tarvitsevien lasten harrastamiseen pitää kiinnittää huomiota